TOIMIVA
KUNTA

Yrittäjämyönteisessä kunnassa hyvinvoinnista hyötyvät kaikki.

Kuntavaalit
9.4.2017

Hyvinvointia kuntalaisille ja yrityksille suotuisa toimintaympäristö

Kiikarissa toimiva kunta

Kuntavaaleissa käydään keskustelua siitä, miten kuntalaisten palvelut järjestetään tulevaisuudessa.

EK julkisti 9.2. Kuntaranking-tutkimuksen, jossa yritykset arvioivat kaupunkien vetovoimaisuutta yritysten toimintaympäristönä. Tulosten perusteella toimiva kunta arvioi päätöksenteon yritysvaikutukset, ottaa yritykset mukaan tuottamaan kuntapalveluita ja kohtelee yrityksiä tasapuolisesti.

Kuntavaalikeskustelua onkin syytä käydä seuraavista näkökulmista:

Lähtökohdaksi kuntalaisten hyvinvointi
Kuntapalveluiden uudelleenjärjestämisen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten arjen parantaminen, ei vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä. Mikään palveluntarjoaja ei ole automaattisesti hyvä tai huono.

Julkiset ja yksityiset toimijat täydentävät toisiaan
Toimivassa kunnassa julkiset ja yksityiset toimijat täydentävät toisiaan kumppaneina. Näin luodaan entistä toimivampi palvelukokonaisuus, josta hyötyvät niin asukkaat, kunta kuin palveluntarjoajat.

Kunnan tulisi olla yrityksille suotuisa toimintaympäristö
On tärkeää avata kuntapalvelut vapaalle kilpailulle ja luoda suotuisa ja reilu ympäristö yritystoiminnalle. Näin kunnat edistävät alueen elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Yritysmyönteisessä kunnassa syntyy uusien työpaikkojen ja kasvun kautta hyvinvointia kaikille.

Millainen on yrittäjämyönteinen toimiva kunta?

  • Ei toimi itse markkinoilla, vaan luo edellytyksiä tasapuoliselle kilpailulle. Hyödyntää hankinnoissa myös pk-yrityksiä, lisää kuntalaisten valinnanvapautta
  • Opastaa aktiivisesti yrittämisen eri vaiheissa ja tarjoaa yrityksille ratkaisuja. Ottaa valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon yritysvaikutusten arvioinnin.
  • Kaavoittaa ja luvittaa joustavasti
  • Huolehtii infrastaan, toimivasta yhdyskuntatekniikasta ja korjaa niitä suunnitelmallisesti. Korjausvelka pysyy kurissa – ja kuntatalous tasapainossa.
  • Hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa sekä pyrkii tehostamaan toimintaansa kaikin tavoin.

 

CASE: VRJ GROUP JA LASSILA & TIKANOJA

Yksityisillä toimijoilla on merkittävä rooli kuntien yleisen viihtyvyyden tuottajina. Sekä VRJ Group että Lassila & Tikanoja näkisivät mielellään tiiviimpääkin yhteistyötä kuntien kanssa.

Jyri Häkämies / blogi

Tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan uusia taitoja

Tulevissa kuntavaaleissa valitaan kuntapäättäjät, jotka ovat paljon vartijoita. Maakuntauudistus on iso muutos niin suurille kuin pienille kunnille. Paljon puhuttanut ja haasteita asettanut sosiaali- ja terveydenhoito siirtyy maakuntien vastuulle. Tämä vapauttaa päättäjiä muihin asioihin, joista tärkein on kuntien elinvoimasta huolehtiminen.

Kunnan elinvoima syntyy työpaikoista, julkisista mutta ennen kaikkea yksityisen sektorin työpaikoista. Yritysystävällisyyden nimiin vannovat kaikki vaan tärkeintä ovat teot.

Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisessä tärkeintä on tasapuolisista toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Yritykset tarjovat kunnille kirittävän vaihtoehdon tuottaa palveluja. Pelisääntöjen tulee olla samat.

Kunnassa toimivat yrittäjät ovat merkittävä voimavara kunnan toiminnan kehittämisessä.

Katse tulee suunnata eteenpäin — uusia tapoja tehdä totuttuja asioita kaivataan.

Tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan uusia kykyjä ja taitoja. Päättäjien tulee kyetä arvioimaan mitä tehtäviä voidaan kilpailuttaa ja miten. Hinnan lisäksi laatu ja yritysvastuu ovat tärkeitä valintaperusteita.

Julkinen sektori — valtio ja kunnat — on Suomessa yksityissektoriin nähden liian iso. Terve talous ja kunnan elinvoimasta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä.

EK haluaa kuntavaaleissa viestittää valinnanvapauden ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden puolesta.

Jyri Häkämies
Toimitusjohtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

 

 

EK:n Jyri Häkämies: Kaupungistuminen luo talouskasvua

Kaupungistumiskehitys luo talouskasvua, jota Suomessa tarvitaan. Lähitulevaisuudessa tehdään myös valintoja päästöongelman ratkaisemiseksi.

– Joukkoliikenne, älykkäät ratkaisut, uusiutuvan energian käyttö ja kiertotalous kytkeytyvät kaupungistumiskehitykseen. Myös ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ratkaistaan kaupungeissa. Tämä on muistettava, kun hallitus suuntaa uusia tutkimus- ja kehityspanostuksia, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:n kaupungistumisseminaarissa.

Tutkimukset osoittavat, että kaupunkien kasvu ja tiivistyminen kiihdyttää talouskasvua. Vetovoimaiset kaupungit ovat alustoja uusille innovaatioille ja vetävät puoleensa osaajia.

– On tärkeää kehittää Helsingistä metropoli, joka kilpailee eurooppalaisessa sarjassa. Näin kilpailemme kansainvälisistä yrityksistä, osaajista sekä matkailijoista tai vaikkapa tieteen saralla, arvioi Häkämies

Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava, ettei maaseutua ja kaupunkeja tai pääkaupunkiseutua ja maakuntia aseteta vastakkain.

-Tarvitsemme niin kaupunkeja kuin maaseutua. Elinkeinoelämän vetureita tarvitaan joka maakuntaan. Eri alueilla on omat vahvuutensa esimerkiksi maataloudessa ja luonnonvarojen tuotannossa. Näistä vahvuuksista on myös pidettävä kiinni.

Suomessa kaupungistumiskehitys jatkuu vahvana ja hyvällä kaavoituksella luodaan jatkossakin edellytyksiä rakentamiselle. Esimerkiksi kehärata, länsimetro, raide-jokeri ja Tampereen raitiovaunu ovat mahdollistaneet myönteisen kaupungistumiskehityksen.

Sivistystyönantajat / Blogi

Pidetään huolta öljylähteistämme

Koulutukselta vaaditaan paljon. Se on aivan oikein, sillä osaaminen on meidän öljyämme. Se on aivan oikein, sillä jokainen meistä maksaa koulutuksen kustannuksia.

Ilmassa on erilaisia muutosvoimia, kuten kansainvälisyys ja digitalisaatio. Ne vaikuttavat kaikkialla, myös koulutuksessa, mutta millä tavalla? Suomi on tunnettu osaavista peruskoululaisistaan ja erinomaisista opettajista. Uutta on kuitenkin se, että sijoitukset Pisa-tilastoissa laskevat, vaikka ovat edelleen maailman huippua. Yleisesti on havahduttu myös siihen, että osaamiseen nojaava maa on joutunut leikkaamaan niin koulutuksen kuin tutkimuksen rahoituksesta.

Miten otamme muutoksen haltuun? Osa vastauksista lähtee opettajuuden ja oppimisen muutoksen pohtimisesta, osa työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Näiden lisäksi olisi kuitenkin syytä astua oppilaitoksen ulkopuolelle ja pohtia, miten varmistumme siitä, että yhteiskunnan koulutukseen osoittamat verovarat on varmasti korvamerkitty koulutukseen.

Ratkaisu ei ole uusi eikä kaukaa haettu. Suomessa on toiminut oppilaitoksia muun muassa työelämän perustamina tai aktiivisten kansalaisten aloitteesta jo yli sata vuotta. Esimerkiksi ammatillisista oppilaitoksista noin 60 prosenttia on joko säätiön, osakeyhtiön tai yhdistyksen ylläpitämiä. Niissä on erilaisia omistajia, myös kuntia.

Näitä yksityisiä oppilaitoksia toimii kaikilla koulutusasteilla noin 300. Myös ammattikorkeakoulut ovat kaikki nykyään osakeyhtiömuotoisia.

Säätiön, osakeyhtiön ja yhdistyksen ylläpitämissä oppilaitoksissa koulutus on maksutonta samoilla periaatteilla kuin valtion tai kuntien tarjoamassa koulutuksessa. Niiden ei ole myöskään mahdollista jakaa voittoa omistajilleen. Toiminnan tarkoitus on koulutus. Tämä toimintamalli varmistaa sen, että veroeuro on korvamerkitty tarkoitukseensa.

Kysynkin sinulta, äänestäjä ja kuntapäättäjä, voisiko kuntasi vetovoimatekijänä toimia oppilaitos, joka toimii säätiönä, yhdistyksenä tai osakeyhtiönä? Ne palvelevat niin yksittäistä opiskelijaa, kunnan työ- ja elinkeinoelämää, Suomen kokonaisosaamista kuin veroeurojen kohdistumista tarkoitukseensa. Myös kunta voi perustaa yksityisessä muodossa toimivan oppilaitoksen. Päätös on lopulta sinun.

Minna-Marika Lindström
Johtaja
Sivistystyönantajat

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa / Blogi

Viranomaistoiminnassa valvonnasta valmennukseen

Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat suuria kunnallisten palvelujen käyttäjiä ja valvonnan kohteita. Siksi matkailu- ja ravintolayrityksille on tärkeää, että kuntien palvelut ovat helposti saavutettavissa. Olennaista on palveluasenne, jossa palvelut tarjotaan asiakkaiden, ei valvonnan ehdoin.

Ravintolat kohtaavat kunnan palvelut useimmiten elintarvikevalvontaan ja rakentamiseen liittyen. Elintarvikevalvonnassa on otettu käyttöön Oiva-järjestelmä, jossa ravintola saa kuluttajien näkyville laitettavan arvion hygieniatasostaan. Järjestelmän käyttöön ottaminen herätti aluksi paljon huolta ravintolayrityksissä. Pääosassa kunnista toiminta on alkuvaikeuksien jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin. Oiva koetaan edelleen hieman byrokraattiseksi järjestelmäksi ja sen hiomista on jatkettava. Oivan vahvuutena on, että tarkastuksista on tullut tasapuolisempia ja viranomaisten sekä yritysten on aikaisempaa helpompi keskustella mahdollisten ongelmakohtien korjaamisesta.

Elintarvikeasioissa on meneillään hanke, jonka tavoitteena on, että viranomainen siirtyy valvojasta valmentajaksi. Ajatuksena on, että viranomainen pystyy palvelemaan erityisesti pk-yrityksiä yritysten omista lähtökohdista käsin. Ongelmiin tarjotaan rajoitusten sijaan ratkaisuja, jolloin moni uusi innovaatio tai liiketoimintaidea tulee mahdolliseksi. Kunnissa yritykset ja kuntalaiset ovat lähellä ja juuri kuntien vahvuutena pitäisi olla se, että palvelut pystytään järjestämään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Myös rakentamisessa konsultoivampi asenne edistää investointeja. Kaavoituksesta, rakennusluvista ja toimenpideluvista päättää kunta. Prosessit voivat poliittisista syistä ja laajan kuulemis- ja valitusoikeuden vuoksi venyä pitkiksi. Tämä voi aiheuttaa epävarmuutta ja vähentää investointeja. Kunnallinen harkintavalta rakentamisessa on laajaa, joten kunnat voivat konsultoivalla asenteella edistää rakentamista ja paikallisia investointeja. Rakentamiseen liittyviä prosesseja kannattaa keventää. Samalla on tarkasteltava kriittisesti sitä, millaisilta toimenpiteiltä edellytetään rakennusluvan tai toimenpideluvan hakemista ja saamista. On myös harkittava, voidaanko joitakin toimenpiteitä siirtää kevyempään menettelyyn tai kokonaan pois toimenpideluvanvaraisuuden alta.

Ravintoloiden ja matkailun kannalta on tärkeää, että kaupunkien keskustat ovat eläviä. Siksi ravintoloille on yleensä sallittu laaja oikeus perustaa ulkotarjoilualueita. Kuntien ehdot ja palvelut alueiden vuokraamisesta vaihtelevat. Monilla alueilla terassit sulkeutuvat kello 22.00, vaikka terassin sijainti tai rakenne on sellainen, että toiminta ei häiritse lähialueiden asukkaita. Terassien vuokraamisessa kannattaa nähdä vaivaa ja harkita tapauskohtaisesti, voidaanko palveluja tarjota laajemmin tai pidempään kuin perinteisesti on tehty.

Matkailun ja kuntien elinvoimaisuuden kannalta erilaiset tapahtumat ovat tärkeässä roolissa. Tapahtumien järjestämiseen liittyvät käytännöt on hiottava yhtenäisiksi ja joustaviksi. Tapahtumien päättymisaikoja on usein rajoitettu, vaikka selvitykset osoittavat, että suurin osa ihmisistä ei koe tapahtumien aiheuttamaa lyhytkestoista melua häiritsevänä. Siksi kunnallisessa päätöksenteossa ei tulisi antaa liiallista painoarvoa yksittäisten ihmisten kokemuksille ja mielipiteille. Erityisesti kansainvälisten tapahtumien saamisen kannalta on tärkeää, että tapahtumien päättymisaikaa ei rajata tiukasti klo 22:een tai klo 23:een. Visuaalisten elämysten tuottamisen kannalta Suomen valoisat kesäyöt asettavat omat haasteensa, kun hämärä laskeutuu vasta huomattavan myöhään.

Veli-Matti Aittoniemi
Varatoimitusjohtaja, pk-asiamies
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Silmäoptikot Palmu / Yritysjuttu

Yhteispelillä lisää laatua ja kustannustehokkuutta koululaisten näöntarkastuksiin

Joka vuosi tuhannet suomalaiset peruskoululaiset käyvät kouluterveydenhoitajan lähettämänä silmälääkärin vastaanotolla. Useimmiten kyse on varsin yksinkertaisista näkemisen ongelmista, jotka voidaan ratkaista optikon tutkimuksen perusteella määrätyillä silmälaseilla, eikä tarvetta kalliimmille erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksille ole. Rauman kaupunki on todellinen edelläkävijä koululaisten näöntutkimusten suoraviivaistamisessa: jo 1990-luvun lopussa käynnistynyt yhteistyö Silmäoptikot Palmu -liikkeen kanssa on osoittautunut sekä taloudellisesti tehokkaaksi että parantanut näöntutkimusten laatua.

Niin kutsutussa Rauman mallissa koululaisten näön jatkotutkimuksista vastaa ensisijaisesti vuonna 1981 perustettu Silmäoptikot Palmu, jonka luona käy vuosittain lähes 200 silmälaseja tarvitsevaa lasta. Rauman kunta ostaa optikkoliikkeeltä näöntutkimuspalvelut. Koska kunta on määritellyt palvelun tarjoajan, jatkotutkimusten tulokset välittyvät sekä sille että kouluterveydenhoitajalle, ja yhteydenpito eri toimijoiden välillä on luonnollista ja helppoa.

”Malli on yhdessä raumalaisten kouluterveydenhoitajien kanssa kehittämämme”, Silmäoptikot Palmun perustaja ja Näkemisen ja silmäterveyden toimialan hallituksen puheenjohtaja Pekka Palmu kertoo. ”Olemme ainoa täysin raumalainen optikkoliike, joten tunnemme toimintaympäristömme erittäin hyvin. Koska Raumaa lähin silmätautien poliklinikka on Porissa, tuomme palveluita lähemmäs kuntalaista, mikä säästää paitsi asiakkaiden vaivaa myös rahaa.”

Yksi tiiviin yhteistyön tulos ovat Silmäoptikot Palmun kouluterveydenhoitajille säännöllisesti järjestämät silmien terveyden ja näkemisen seulonnan koulutukset. Uusiin menetelmiin perehtyminen vie aluksi kouluterveydenhuollon puolelta jonkin verran aikaa, mutta on Rauman kokemusten perusteella maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin koululaisille tehtyjen tutkimusten laadun kohenemisena. Yhdenmukaisten välineiden ja käytänteiden hyödyntäminen läpi koko näöntutkimusprosessin nopeuttaa ja sujuvoittaa yhteistyötä entisestään.

Yli 15 vuoden kokemus julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöstä on antanut Palmulle selkeän käsityksen yhteistyön eduista. ”Kun kuntalaisten palveluja kehitetään yhdessä raumalaisten toimijoiden kanssa, niin ne kehittyvät ennen kaikkea joustavasti. Tällöin palvelujen sisältö ja saatavuus ovat mahdollisimman hyviä kuntalaisille, ja päällekkäiset toiminnot julkisen puolen kanssa voidaan välttää”, Palmu kuvailee.

Hänellä on myös vinkkejä yhteistyösuunnitelmia pohtiville yrityksille: ”Asioiden eteneminen kunnissa on osin haastavaa ja hidastakin, joten kärsivällisyyttä ja periksi antamattomuutta on oltava. On myös oltava todennettavissa olevaa ammattitaitoa, jolla pystyy vakuuttamaan julkisen puolen päättäjät.” Optikkoliike Palmun tulevaisuudensuunnitelmissa on uudenlaisia yhteistyömuotoja. ”Tarkoitus olisi laajentaa mallia soveltuvasti Rauman alueen neuvolaterveydenhuoltoon”, hän paljastaa.

STAFFPOINT / Yritysjuttu

Joustavia työllistymispalveluita muuttuviin kuntiin

Kunnissa pohditaan kuumeisesti työelämän ja henkilöstöpalveluiden toimivaa järjestelyä – keskusteluissa toistuvat mietinnät yksityisten palveluntuottajien tarjoamista eduista suhteessa kuntien palvelutarjottimeen. Voiko yksityinen toimija tuottaa kuntapalveluita menestyksekkäästi ja kustannustehokkaasti? Kyllä voi, ainakin jos kysytään Spring House -valmennusyrityksen toimitusjohtaja Anu Ahokkaalta, joka toimii myös StaffPoint-konsernin johtoryhmän jäsenenä.

”Valmennamme kunnanjohtoa esimerkiksi kuntastrategian juurruttamisessa. Tarjoamme osaajia kunnan tarpeisiin muun muassa palvelu- ja hoiva-alan tehtäviin, hallintoon sekä kunnostuksen- ja logistiikan tehtäviin. Näin kunnat ostavat meiltä joustavuutta työvuorosuunnitteluun sekä tehokkuutta rekrytointiin.”, Ahokas avaa.

StaffPoint-konserni on yksityinen henkilöstöpalvelualan toimija, joka työllistää yli 13 000 henkilöä vuosittain. Konserni palvelee työntekijöiden ja -hakijoiden, yritysten ja yhteisöjen lisäksi kuntien työvoimatarpeita. Yksityisen sektorin työllistymispalveluita tarvitaan jatkossa entistä enemmän, sillä kuntien työllistämiskäytäntöön on tulossa lähivuosina merkittäviä muutoksia. Ne tulevat vaikuttamaan niin työnhakijoiden, yritysten kuin kunnallishallinnonkin arkeen.

Hallitus päätti viime keväänä, että nykyisenkaltaiset TE-toimistot lakkautetaan, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Vastuu palveluiden kustannustehokkaasta, joustavasta ja selkeästä järjestelystä siirtyy täten maakunnille, joiden haasteena on löytää kaikkia sidosryhmiä hyödyttävä palvelutarjotin.

StaffPoint pyrkii yksityisen sektorin toimijana tekemään saumatonta yhteistyötä julkisen sektorin henkilöstöpalvelualan julkisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön vaikutukset ulottuvat aina kotkalaisesta satamatyöntekijästä yritysjohtajan neuvotteluhuoneeseen. Yhtäältä, kunnan tulee tunnistaa yksittäisen työnhakijan tarpeet, toisaalta huolehtia muun muassa alueellisten työllisyystavoitteiden täyttymisestä ja osaavan työvoiman löytymisestä. Yksityisellä sektorilla StaffPointin kaltaiset toimijat auttavat kuntia saavuttamaan työllistymiseen liittyvät tavoitteet ja löytämään kuntalaisille mieluista työtä.

Ahokkaan mukaan StaffPointin etuna on se, että töitä voidaan tarjota monipuolisesti asiakasyritysten kautta. Kuntalaisille se tuo enemmän joustoa – enää ei tarvitse jahkailla esimerkiksi alanvaihtohaaveiden takia, vaan kuntalaisille on tarjolla alanvaihtoa tukevaa uravalmennusta. Valmennus taas auttaa omalta osaltaan luomaan itseluottamusta ja tarvittavia kykyjä uusien työhaasteiden selättämiseen. StaffPoint valmentaa vuosittain noin 20 000 työnhakijaa eri kunnissa kohti työllistymistä. Kohderyhmään kuuluu alanvaihtajien ohella maahanmuuttajat, nuoret, pitkäaikaistyöttömät, irtisanotut sekä henkilöt, joiden toiminta- ja työkyky on heikentynyt.

”Uravalmennus lähtee liikkeelle kompetenssikartoituksella ja yksilöllisellä työnhakusuunnitelman luomisella. Valmennuksemme ovat aina vahvasti toimintaan aktivoivia ja konkreettiseen työnhakuun ohjaavia. Meillä jokaisella on yksi elämä ja mahdollisuus tehdä siitä arvokas.”

Työelämään liittyvässä keskustelussa toistuu usein joustavuus etenkin työntekijöiden näkökulmasta. Anu Ahokas on sitä mieltä, että yksityisen ja julkisen sektorin ennakkoluuloton yhteistyö auttaa saamaan aikaan pitkiä työuria ja lisäämään juuri joustavuutta työelämän murroksessa:

”Yritysasiakkaillemme löydämme juuri oikeat osaajat kunnan tukemana. Työnhakijoita valmennamme taas täyttämään työpaikkojen osaamistarpeet. Ja toisinpäin, kun valmennamme yritysasiakkaitamme, niin kehitämme samalla kunnan vetovoimaisuutta! Tässä voittaa kaikki: kunta, yritys ja työnhakija – yhteistyö on tripla WIN-WIN-WIN!”

 

Elisa / Yritysjuttu

Kuntien terveyspalvelut digiaikaan: Verensokeri terveysasemalle Elisan etämittauksella

Digiratkaisuilla voidaan saada joustoa ja säästöjä kuntien terveyspalveluihin. Esimerkiksi Elisa on tehnyt tiivistä yhteistyötä kuntien terveyspalveluiden digitalisoimisen parissa jo yli kymmenen vuotta. Yksi Elisan kuntien kanssa toteuttamista palveluista on etämittausten tarjoaminen kroonisten sairauksien hoidossa. Esimerkiksi astman, diabeteksen ja verenpainetaudin hoitoon sekä verenohennuslääkityksen seurantaan kuuluu asiakkaan arvojen säännöllinen mittaus. Monelle tämä tarkoittaa terveysasemalla käymistä kesken työpäivän. Hyödyntämällä digitaalisia sovelluksia säästyy runsaasti asiakkaan aikaa.

”Sen sijaan, että asiakas matkustaa hoitohenkilökunnan luokse rutiinitoimenpidettä varten, hän voi mitata arvonsa itse ja lähettää ne hoitavalle lääkärille kunnan tarjoamalla mittalaitteella, jossa on Elisan etämittaussovellus”, kertoo Elisan terveydenhuollon palveluiden johtaja Tuomas Mäkynen. Sovellus paitsi lähettää tiedot terveydenhuoltoon, myös opastaa asiakasta mittaamisessa ja muistuttaa mittausajankohdista.

Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisissä sähköisissä terveyspalveluissa on valtava potentiaali, kun kunnat hakevat toimintaansa aika- ja kustannussäästöjä. Digiratkaisut kiinnostavat myös valtaosaa palvelujen käyttäjistä. Moni suomalainen varaa tottuneesti ajan julkiseen terveydenhuoltoon sähköisesti tai tutustuu reseptitietoihinsa verkossa. Harvempi sen sijaan on chattaillut lääkärinsä kanssa tai esimerkiksi lähettänyt verensokeriarvonsa terveysasemalle puhelinsovelluksen avulla. Kuntien tarjoamissa terveydenhuollon palveluissa onkin vielä runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia sellaisten digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen, joista on iloa sekä kuntalaisille että palveluiden tarjoajille.

Kun käytössä on erilaisia digitaalisia työkaluja, kuntalainen voi helpommin määritellä itse, missä ja miten terveyspalveluja hyödyntää. Kaukana terveysasemasta asuva voi esimerkiksi ottaa videoyhteyden lääkäriin. Myös lääkäreiden ja hoitajien ajankäyttö tehostuu, kun vapaa asiantuntija voi olla etäyhteydessä asiakkaaseen mistä tahansa kunnan palvelupisteestä.

”Yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehty selvitys osoittaa, että etämittausten hyödyntäminen voi säästää kunnan terveydenhuollon kuluja jopa yli 27 prosenttia”, Mäkynen kuvailee. ”Olemme laskeneet, että mikäli kaikki Suomen kunnat hyödyntäisivät etämittauksia astman hoidossa, voitaisiin säästää peräti 1910 hoitajan tai lääkärin työpäivää, 3200 kiloa muovijätettä ja 25000 kilowattituntia sähköä.”

87 prosentilla suomalaisista on käytössään internetyhteys, ja tutkimusten mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita sähköisten työkalujen hyödyntämisessä terveyspalveluissa. Kuntien kannattaakin hyödyntää yksityisten toimijoiden digitaalista osaamista omien terveyspalveluidensa suunnittelussa ja tuottamisessa.

Myös Tuomas Mäkynen näkee tulevaisuuden valoisana kuntien ja yksityisten digiosaajien yhteistyön osalta. Sekä käytännön hoitotyötä tekevät että kuntien sote-päättäjät ovat tietoisia uusien teknologioiden hyödyistä ja kiinnostuneita kokeilemaan uusia palvelumuotoja.

”Kuntien kanssa tarjoamamme sovellukset ovat saaneet asiakkailta runsaasti kiitosta. Digipalvelujen myötä terveydenhuollon asiakas on mahdollista asettaa palvelujen keskiöön.”

Fazer Food Services / Yritysjuttu

Hyviä lounashetkiä ja parempaa ruokakulttuuria

Monissa päiväkodeissa, kouluissa ja palvelutaloissa nautitaan päivittäin terveellistä ravintoa – tästä voidaan kiittää jo 11 kunnan ateriapalveluja tuottavaa Fazer Food Services Suomea.  Yrityksen missiona on luoda makuelämyksiä ja toimintaa ohjaavina arvoina ovat laatu, asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Koulujen ruokapalveluista huolehditaan opetushallituksen linjausten mukaisesti ja uudistaen suomalaista kouluruokailua.

Fazer Food Services on kotimaiseen Fazer-konserniin kuuluva yksityinen palveluntarjoaja, joka auttaa kuntia kehittämään suomalaista ruokakulttuuria maailman parhaaksi. Yrityksessä iloitaankin siitä, että opetusohjelmassa ruokakasvatuksella on jo nyt suuri rooli. Tällöin ruokaan ja ravintoon panostettu raha ja aika ulottuvat kouluista koteihin, luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Ruoka- ja siivouspalveluita ostetaan yksityiseltä sektorilta yhä enemmän, mutta tästä huolimatta ainoastaan kymmenesosa ruokapalveluista on järjestetty muutoin kuin kunnan omana työnä. Edellytys kuntien ruokapalveluiden kehittymiselle on varmistaa markkinoiden tasa-arvoinen kilpailuasetelma. Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola ei kuitenkaan missään nimessä halua luoda turhaa vastakkainasettelua yksityisten ja julkisten palveluiden välille, päinvastoin:

”Mielestämme on hyvä, että markkinoilla on erilaisia toimijoita – avoimen kilpailun kautta on mahdollista saavuttaa kustannustehokkaasti vertailua ja aiempaa monipuolisempaa palvelutarjontaa.”

Käytännössä avoimen kilpailun ja kuntien päättäjien ennakkoluulottomuuden tulisi johtaa siihen, että julkisten kilpailutusten valintakriteereissä painotettaisiin nykyistä enemmän laadullisia kriteereitä. Kustannustehokkuutta voidaankin saada aikaan tinkimättä aina ensimmäisenä laadusta esimerkiksi järjestelemällä työt eri tavalla tai miettimällä miten ruoanvalmistus on mielekkäintä toteuttaa. Kuntien kanssa solmittavissa yhteistyösopimuksessa määritellään laatu- ja hintakriteerit, jolloin yllätyksiä ei pitäisi syntyä sidosryhmille ja loppuasiakkaille.

Fazer Food Services kutsuu mielellään vanhemmat yhdessä sovittuna aikana koulu- tai päiväkotilounaalle, jotta mahdollinen epätietoisuus ja huoli hälvenevät. Samalla tietoisuutta terveellisestä ruoasta voidaan laajentaa koulujen ja päiväkotien ruokailuhetkistä kodin ruokapöytään. Jaana Korholan mukaan vanhemmat käyvät myös mielellään keskustelua siitä, miltä ruoka maistuu, mistä raaka-aineet tulevat ja missä ruoka tehdään:

”Haluamme ottaa opettajat ja koululaiset mukaan kehittämistyöhön ja välittää myös koteihin enemmän tietoa lasten kouluruokailun arjesta.”

Vuoropuhelu kuntien ja SOTE-maakuntien kanssa on Fazer Food Servicesille tärkeää, sillä tahot miettivät yhdessä, miten esimerkiksi ruokapalvelut järjestetään yksittäisissä palveluissa tai kokonaisulkoistuksissa.

”Uskomme, että tiukoista taloudellisista raameista huolimatta voimme parantaa ruokapalvelua ja tuottaa lisäarvoa toimimalla fiksummin. Tämä tapahtuu hyödyntämällä alan ison toimijan ruokapalvelun kehittämiseen kohdistettua osaamista, resursseja ja hankintaorganisaatiota”, Jaana Korhola toteaa määrätietoisesti.

Kiinteistötyönantajat / Blogi

Kunnan tukipalvelujen ulkoistaminen on ennen kaikkea mahdollisuus

Kiinteistöpalvelujen ulkoistamiskehitys on päässyt käyntiin julkisella sektorilla. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, ja ulkoistukset lisääntyvät hiljalleen. Arvioiden mukaan ulkoistetun siivouksen osuus kuntasektorilla on hieman yli 20 %, ulkoalueiden hoidon osuus reilut 40 % ja kiinteistöhuollon osuus noin 40 %. Sen sijaan valtio on edelläkävijänä ulkoistanut lähes kaiken kiinteistöpalveluistaan.

Kuntien tiukka taloudellinen tilanne ja eläköitymisestä seuraava työvoimapula asettavat myös kunnat valinnan eteen – pystytäänkö kiinteistöt hoitamaan omin voimin, vai ostetaanko palvelut yksityisiltä markkinoilta.

Suurin yksittäinen este tukipalvelujen ulkoistamiselle on epäluulo ulkopuolista palvelutoimittajaa kohtaan.

Epäluulo johtuu yleensä siitä, ettei kuntapäättäjillä ole riittävää tietoa ulkoistamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista. Kuntien kilpailuttaessa kiinteistöpalveluitaan tarjoukset pyydetään helposti vanhalla totutulla tavalla. Etukäteiskeskusteluja palveluntoimittajien kanssa käydään liian vähän, ja liian usein tyydytään kilpailutukseen, joka ylläpitää vanhoja rakenteita ja prosesseja. Kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon näkökulmasta se, että asiat tehdään kuten aina ennenkin, ei ole välttämättä hyväksi sen enempää kunnan kiinteistöille kuin niiden käyttäjillekään.

Vaikka kustannussäästöt ovat edelleen merkittävin syy ulkoistamispäätökselle, vahvistavat muut syyt asemiaan. Ulkoistaminen parantaa myös toiminnan tehokkuutta, lisää joustavuutta sekä mahdollistaa erikoistumisen ja innovaatioiden kehittymisen. Tutkimusten valossa myös henkilöstön tyytyväisyys yleensä lisääntyy, kun työntekijät kokevat olevansa tukitoimintohenkilöstön sijaan osa palveluyrityksen korvaamatonta ydinliiketoimintaa. Tämä puolestaan asettaa merkittäviä haasteita ulkoistamispalveluiden toimittajille: enää ei ole kysymys pelkästään hinnasta ja tehokkuudesta.

Kiinteistöpalvelujen toimittajalla on oltava yhä syvempi ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta ja strategisista haasteista. Henkilöstön motivoituminen ulkoistusprosessin aikana ja sen jälkeen on tietysti yksi tärkeimmistä seikoista haettaessa onnistunutta ja kehittyvää yhteistyötä. Kuntien palvelutuotanto rahoitetaan verovaroin, ja tukipalveluiden osalta avoin kilpailu on paras keino kehittää toimintaa. Jos kunta kuitenkin hyväksyy palvelustrategiassaan, että oman palvelutuotannon voi haastaa, viestittää se halustaan käyttää kuntalaisten verorahat mahdollisimman tehokkaasti.

Pia Gramén
Toimitusjohtaja
Kiinteistötyönantajat ry

Ympäristöteollisuus ja -palvelut / Blogi

Kuntapäättäjillä on vastuu kiertotalouden edistämisestä kunnissa

Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Kiertotalous tulee olemaan jatkossa entistä olennaisempi osa teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa neitseellisten luonnonvarojen huvetessa. Ympäristöliiketoiminnassa on näin ollen merkittävät mahdollisuudet suomalaisille yrityksille kautta koko Suomen.

Edelläkävijyyttä ei saavuteta ilman tekoja myös kunnissa. Jätteet ja sivuvirrat tulee nähdä syntylähteestä riippumatta materiaalina, johon liittyy paljon uusia taloudellisen kasvun ja työllistämisen mahdollisuuksia. Jotta nämä mahdollisuudet muuttuvat todeksi, pitää markkinoiden toimivuutta parantaa ja samalla saada jätettä pois poltosta kierrätykseen.

Jätealasta on kehitettävä normaalia, avointa liiketoimintaa. Toimiala tarvitsee kehittyäkseen toimivat markkinat, hallitusohjelman mukaisen yksinoikeuksien rajaamisen, ennustettavan toimintaympäristön sekä kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Kunnissa vastuu uusien mahdollisuuksien käyttöönotosta kantavat niin kuntapäättäjät kuin itse kuntalaiset. Kuntalaisten tulee vaatia jätehuolloltaan jatkossa paljon nykyistä enemmän, päättäjien ja virkamiesten taas antaa tilaa markkinoille tuoda uusia ratkaisuja tarjolle.

Kuntien jätelaitosten asema perustuu jätelaissa kunnille annettuihin laajoihin yksinoikeuksiin. Niiden rinnalla kunnalliset jätelaitokset ovat kasvavassa määrin tulleet tarjoamaan palveluitaan markkinoille.  Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on suosittanut jätealalle lisää markkinaehtoisia ratkaisuja ja kunnan roolin selkiyttämistä sekä tunnistanut tarpeen huolehtia kuntien ja yksityisten yritysten tasapuolisista kilpailun edellytyksistä.

Yksityisten ja julkisten yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamisella on vankka yhteiskunnallinen tavoite, joka perustuu taloudellisen toimeliaisuuden ja tuottavuuden vahvistamiseen. Kuntapäättäjillä on vastuu, että omassa kunnassa huolehditaan tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Niistä hyötyvät loppupelissä myös kunnat ja muu julkinen sektori menestyvien yritysten, työpaikkojen ja verotulojen myötä.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut hankintalaki parantaa kilpailuneutraliteettia. Muutoksella on erittäin positiiviset vaikutukset ympäristötoimialalla. Kuntien jätelaitokset vastaavat edelleen jätelain mukaisesta kuntien vastuulle kuuluvasta jätteestä. Kaikille muille jätehuollon tarvitsijoille ja toimijoille muutos tarkoittaa terveen kilpailun lisääntymistä ja ajan myötä palveluntarjonnan monipuolistumista. Alan yrityksille sidosyksikön muutos antaa signaalin kasvavasta markkinasta ja siten tarvittavaa varmuutta investoinneille.

Tatu Rauhamäki
Toimitusjohtaja
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

Rakennusteollisuus / Blogi

Kasvua kaupungeista – Suomenlahden molemmin puolin

Idea Tallinnan-tunnelista voi tuntua yhtä utopistiselta kuin lapsuudesta tuttu ajatus kaivaa kepillä maata Kiinaan saakka. Sitä ei kuitenkaan kannata heti tyrmätä, vaan miettiä mikä saa talouden rattaat pyörimään. Annammeko maamme talouden hidastua harmaantuvan väestön kanssa samaa tahtia vai luommeko uuden elinvoiman lähteen kytkemällä kaupunkeja toisiinsa kasvuvyöhykkeiksi?

Suomen talous kääntyi kasvu-uralle kesällä 2015, kun uudisrakentaminen lähti selvään nousuun. Nousukausi on ponnistanut kaupunkien kasvusta, jonka myötä asuntotuotanto on vilkastunut merkittävästi. Uudisrakentaminen keskittyy voimakkaasti suurille kaupunkiseuduille, kun kaupungistuminen luo kysyntää alueellisesti.

Ennakkotietojen mukaan talous kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia ja rakennusinvestoinnit yhteensä 8,2 prosenttia. Ilman rakentamisen vahvaa vetoa koko Suomen talouskasvu olisi jäänyt viime vuonna arviolta kolmasosaan nyt nähdystä. Rakennusinvestoinneista merkittävä osa kertyi pääkaupunkiseudulta. Suuret raidehankkeet Länsimetro ja Kehärata ovat luonteet Helsingin seudulle hyvää virettä myös toimitilarakentamisen osalta. Ilman näitä joukkoliikennehankkeita nykyisestä talouskasvusta voitaisiin leikata puoli prosenttiyksikköä pois. Kaupunkiseutujen liikennehankkeilla on siten merkittäviä vaikutuksia koko Suomen talouteen.

Alla olevasta kuvasta voidaan havaita, kuinka asuntorakentamisen lisääntyminen on keskittynyt kymmenen viime vuoden aikana suurille kaupunkiseuduille. Kun vuonna 2005 vain joka neljäs uusi asunto syntyi Helsingin seutukuntaan, oli vastaava luku vuoden 2016 lopussa jo 43 prosenttia. Neljän suurimman seutukunnan osuus tulevasta asuntotuotannosta on arvioitu olevan peräti 75 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna tämä luku oli jo 65 prosenttia, ja trendi on selvä.

Uudisasuntorakentamisen kehitys on pitkälti riippuvainen siitä, miten suuret kaupunkiseudut pystyvät vastaamaan väestönlisäyksen myötä kasvavaan asumispalveluiden kysyntään myös tulevaisuudessa. Maapolitiikka, kaavoitus ja joukkoliikennehankkeiden toteuttaminen ovat näillä seuduilla avainasemassa.

Neljän suurimman seutukunnan osuus asunnoille myönnetyistä rakennusluvista.

Mielenkiintoinen yksityiskohta käsillä olevassa tilanteessa on Helsingin seutukunnan hienoinen osuuden lasku. Asuntotuotannon kasvusta vuonna 2016 suurempi osa suuntautui pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tässä suhteessa Länsimetron ja Kehäradan aikaansaama asuntotarjonnan lisäys on kiivaimmilta osin nähty. Onneksi Raidejokerin kiihdyttämä täydennysrakentaminen tuo alueelle lisää uusia asuntoja arviolta vuodesta 2019 lähtien.

Jo rakenteilla oleva Tampereen raitiotie on vastaavanlainen hanke, joka poikii ennen kaikkea Tampereen seudulle lisää asuntorakentamista. Näiden lisäksi jatkoa tarvittaisiin nyt esimerkiksi Turun raitiotien sekä tunnin junayhteyksien kehittämiseen Helsinki–Turku- ja Helsinki–Tampere-välisille yhteyksille.

Talsingista vetovoimainen kaksoiskaupunki

Yksittäisten kaupunkiseutujen kasvu ei hyödynnä riittävästi sitä potentiaalia, mikä kaupungeilla on Suomen taloudelle tarjota. Kaupunkiseutujen kytkeminen toisiinsa nopeilla raide- ja tieyhteyksillä parantaa työvoiman liikkuvuutta ja laajentaa työssäkäynti- ja asiointialueita. Siksi ”tunnin junat” ovat merkitykseltään yhteysvälejä suurempia.

Arviot Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä ovat vaatimattomat väestön ikääntymisestä johtuen. Kasvua voidaan kuitenkin hakea tavoilla, joita laskelmat eivät ota huomioon. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Helsinki–Tallinna-tunneli, jonka toteuttaminen toisi valtavan investointisysäyksen Suomeen ja Viroon.

Tunnelin myötä Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista rakentuisi yksi ripeimmin kasvavista metropolialueista, joka houkuttelisi työvoimaa ja osaamista ikääntyvään Suomeen. Nopea junayhteys ruokkisi investointitarpeita metropolialueelle vielä enemmän kuin Länsimetro ja Kehärata, sillä saavutettavuus lisääntyisi merkittävästi.

Suomen logistista sijaintia voitaisiin hyödyntää tällä hankkeella erinomaisesti ja se palvelisi niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin tarpeita Suomen ja Viron välillä. Lisäksi se loisi raideyhteyden Eurooppaan ja kytkisi Suomen osaksi uutta Silkkitietä. Ajatus nopeista yhteyksistä voi tuntua kaukaiselta, mutta ne ovat tavoittelemisen arvoisia. Vai miltä kuulostaisi 20 minuutin matka-aika Helsingistä Tallinnaan? Se olisi toteutuessaan lyhyempi kuin tällä hetkellä Kehäradalla tehtävä matka Pasilasta lentokentälle. Se kestää nyt 23 minuuttia.

Sami Pakarinen
pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry

CASE: AMMATTIOPISTO LUOVI

Yksityiset oppilaitokset tuottavat laadukkaita koulutuspalveluja, ja niitä koskee sama opetuslainsäädäntö kuin kunnallisiakin toimijoita. Julkisesti rahoitettu Ammattiopisto Luovi tarjoaa ammatillista erityisopetusta ympäri Suomen.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto / Blogi

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu voi vaarantaa tasapuolisen kilpailun

Maakuntauudistus tuo suuria muutoksia kansalaisten arkeen. Erityisesti alueiden kehittämistä ja kasvupalveluita koskeva laki on julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyön syventämisen kannalta merkittävä lainsäädäntöhanke.  Muutos on toivottu, ja sen tavoitteena on taata kaikille samat palvelut asuinpaikasta riippumatta sekä nykyaikaistaa olemassa olevia palveluita.

Kasvupalvelulain luonnoksessa palvelut esitetään toteutettavaksi monituottajamallilla, jossa yksityisen sektorin tuottamia palveluita hyödynnetään mahdollisimman paljon. Maakunta vastaa palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille. Nämä kasvupalvelulakiehdotuksessa olevat määritelmät toimivat koko hankkeen ytimenä.

Kilpailun lisääntyminen pakottaa toimijoita parantamaan palveluja ja kehittämään innovatiivisia toimintatapoja työllisyyden parantamiseksi, mikä hyödyttää maakuntien lisäksi kuntia sekä yksittäisiä veronmaksajia.

Järjestämisvastuu on pidettävä erillään palveluiden tuottamisesta

Pääkaupunkiseudun kunnat vaativat sote-uudistuksessa kokonaan erillisratkaisua, jota perusteltiin suurella väestöpohjalla. Tähän hallitus ei kuitenkaan suostunut. Kompromissina niille ollaan räätälöimässä erillisratkaisua, joka koskee työ-, elinkeino-, maahanmuutto- ja kotoutumispalveluita, jotka muualla Suomessa kuuluvat maakuntien järjestämisvastuulla oleviin tehtäviin.

Erillisratkaisujen sijaan maakuntien pitäisi tehdä keskenään yhteistyötä, jotta palvelut voitaisiin järjestää järkevästi, ja työvoima liikkuisi myös maakuntien välillä. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun vaarana on, että markkinat pilkkoutuvat entistä pienemmiksi. Uudenmaan työssäkäyntialue on huomattavasti pääkaupunkiseutua laajempi. Siksi on tärkeää, että tämä alue toimii yhtenäisenä kokonaisuutena.

Jos kasvupalveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteisvastuullisesti neljälle pääkaupunkiseudun kunnalle, kuntaomisteisten yhtiöiden pitäisi toimia tuottajina vain kilpailullisin ehdoin. Erillisratkaisussa on suunniteltu, että kunnat saavat oikeuden toimia palveluiden tuottajina, jolloin niiden omistamat yhtiöt (lukuun ottamatta niitä yhtiöitä, joilla on sidosyksikköasema) pystyvät osallistumaan kuntayhtymän kilpailutusprosessiin yksityisten toimijoiden tavoin.

Tilanne saattaa houkutella kuntayhtymän suosimaan kuntien omistamia yhtiötä, mikä puolestaan johtaa tasapuolisen kilpailuasetelman vaarantumiseen palvelutuottajien kesken. Tämä ei ole kasvupalvelulain hengen mukaista, eikä järkevää toimintaa tuottajan ja tilaajan erottamisen kannalta.

Maakunnille yhdenvertainen asema

Maakuntauudistuksen yksi keskeisistä periaatteista on myös hallinnon yksinkertaisuus. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisussa Uudenmaan maakuntahallinnon ja kuntien lisäksi tulisi yksi uusi hallinnon kerros lisää eli kuntayhtymä. Tämä voi aiheuttaa palveluiden pirstaloitumista ja siten vaikeuttaa yhteistyön toteutumista maakunnan sisällä.

Nämä asiat huomioon ottaen olisi kaikkien kannalta parasta, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisuista luovuttaisiin. Tällöin maakunnat ja kunnat olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Valtion, maakuntien ja kuntien yhteistyön tulee toimia tiiviinä myös tulevaisuudessa, ilman erillisratkaisuja. Vain sillä tavalla Suomi pysyy tulevaisuudessakin kilpailukykyisenä.

Merru Tuliara
Toimitusjohtaja
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto

Hyvinvointialan liitto / Blogi

Kunta luo nahkaansa ja katsoo tulevaan

Huhtikuussa pidettävien kuntavaalien asetelma on mielenkiintoinen. Reipas osa kuntien toiminnasta siirtyy maakunnille parin vuoden kuluttua, ja julkinen talous on kokonaisuutenaan haasteellisessa tilanteessa. Tulevaisuuden kuntien pohjaa luodaan myllerryksen keskellä. Itsehallinto ja alueen elinvoiman varmistaminen ovat edelleen kuntien kivijalkaa, johon asukkaiden hyvinvointi nojaa.

Katse tulevaan

Kuntavaaleilla valitaan päättäjiä asukkaiden yhteisölle. Jos kunnat olisi alun alkaen ajateltu ensisijaisesti palveluiden tuottajiksi, olisi päätöksenteko ja hallinto kenties organisoitu toisin.

Vaikka muutoksia on luvassa, tulee vaalikeskustelussa nousemaan myös sote-kysymykset. Etenkin lähipalvelut puhuttavat. Isoja kysymyksiä ovat myös tulevien maakuntien organisointi, soten valinnanvapaus ja yhtiöittäminen sekä rahojen riittäminen paitsi vanhuksille myös koulutukseen ja nuorisoon.

Väistyvä antaa tilaa uudelle. Esimerkiksi sivistystoimen ja kaavoituksen kysymykset saavat lisää painoarvoa, ja se on hyvä asia. Kuntalaisten elämä on paljon muutakin kuin sotea. Teknologia kehittyy, yhteiskunta digitalisoituu, väestö ikääntyy ja monikulttuurisuus vahvistuu.

Muuttuvat tarpeet pakottavat kunnan pysymään ajassa.

Kuntapäättäjien rooli

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja politiikan liitto on myrskyinen. Oman lisänsä tuovat asiantuntijat. Faktaa satelee ja mielipiteitä sinkoilee. Kaikilla on rikka rokkaan ja aiheet kiinnostavat etenkin poliitikkoja – kyse on ihmisten arjesta.

Politikan lopputulemat voivat joskus yllättää. Viime aikojen voimakas myllerrys on saanut nykyiset kuntapäättäjät tuntemaan itsensä epävarmoiksi siitä, mitä tuleman pitää. Ihan itsestään selvästi ei uudelle kierrokselle ole lähdetty, kun katsotaan koko valtakunnan ehdokaslukuja.

Mistä johtajat ensi vuosikymmenen kuntiin?

On todennäköistä, että reilun vuosikymmenen kuluttua Suomessa on selkeästi vähemmän kuntia kuin nyt. Vähenemisen arvellaan olevan ainakin kymmenien luokkaa. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta tulla kasvukunniksi.

Kuntien tulevaisuus on monin tavoin avoin ja odottaa tekijöitään. Kaikilla kunnilla on vahvuuksia ja menestymisen mahdollisuuksia. Jotta menestystä syntyy, pitää löytää vahvuudet ja osata kääntää ne strategian kautta pitkäjänteiseksi päätöksenteoksi. Talouden osalta suunnitelmat eivät voi lähteä siitä, että kuntaan ilmestyisi yhtäkkiä joukko uusia työpaikkoja ja siten lisää yhteisöveroja ja uusia veronmaksajia. Näin voi käydä, mutta vasta pitkän työn kiitoksena.

Kunnan johtaminen on haasteellista eikä se ole ollut kovin suosittua viime aikoina. Monessa kunnassa on kireät tunnelmat ja paljon johdettavaa. Talouden, työllisyyden ja hallinnon haasteita riittää.

Hyvinvointiala kannattelee vaikka maakunnat järjestävät

Sote-uudistus ei itsessään vähennä kuntien työpaikkoja. Jos julkisista terveyskeskuksista osa muuttuu yksityisiksi tai kolmannen sektorin sote-keskuksiksi tai julkisiksi yhtiöiksi, ei työ vähene. Samat alan ammattilaiset tekevät työn myös tulevaisuudessa.

Soten toimintamallit ovat muuttumassa mm. digitalisaation myötä. Tuottavuuden odotetaan parantuvan työn tekemisen ja tiedon hallinnan tehostuessa. Tämäkään ei vähennä työtä. Päinvastoin, syntyy uudenlaista tilausta korkean osaamisen työlle.

Kuntien kovaa ydintä on olla asukkaidensa yhteisö. Nyt jos koskaan on syytä käyttää ääntään huhtikuun toisena sunnuntaina.

Aino Närkki
Johtava asiantuntija, elinkeinoasiat
Hyvinvointialan liitto

PALTA / Blogi

Kuntapalvelut: mutusta faktoihin ja ”digital first”

Kuntapalveluissa on edessä suuri myllerrys, kun nykyisiä tehtäviä siirretään maakuntien hartioille ja jäljelle jäävät vastuut organisoidaan uudelleen. Kuntiin jää monia kuntalaisten arkea koskevia palveluja, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien päätöksenteon alle. Kuntien liikelaitoksia yhtiöitetään ja nykyisten ELY-keskusten yritys- ja työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle.

Näin laajassa uudistuksessa ei ole mitään järkeä, jos vanhat toimintatavat, prosessit ja johtaminen kopioidaan uuteen tilanteeseen sellaisenaan. Oikein toteutettuna hallinnon uudistus voidaan kuitenkin nähdä suurena mahdollisuutena kehittää palvelutuotannon laatua, tehokkuutta ja asiakaskokemusta. Muutos on samalla oiva mahdollisuus tarkastella julkisten palvelujen toimintoja, kumppanuuksia, työn tekemisen malleja ja palvelujen toteuttamistapoja uudesta näkökulmasta ja ottaa käyttöön uusin teknologia sekä muut digitalisaation mahdollisuudet.

Kuntalaisten kannalta tärkeintä on turvata nykyiset palvelut ja löytää kestävä ratkaisu kokonaistalouden tervehdyttämiseen.

Kuntapalvelujen kustannukset on avattava ja kustannukset kohdennettava oikein, jotta reilu kilpailu on mahdollista. Samalla on syytä arvioida, mitä tehtävien suorittaminen sekä työn tekemisen ja hallinnon kustannukset ovat yksityisellä sektorilla. Tarkastelu tulisi laajentaa koskemaan sote-palvelujen lisäksi myös uudistuksiin liittyviä hallinnon tukipalveluja. Näin voidaan varmistaa alusta reilulle kilpailulle.

Julkinen ja yksityinen sektori tekevät jo tällä hetkellä hyvää yhteistyötä. Parhaat tulokset, laatu- ja tuottavuusloikat saavutetaan innovatiivisilla, perinteiset toimialarajatkin ylittävillä ratkaisuilla. Esimerkiksi teleoperaattorit tuottavat jo nyt kunnille muun muassa terveydenhuollon palveluita, joissa hyödynnetään mm. etämittausta verenpaineen, verensokerin ja verenohennuslääkityksen seurannassa etämittaussovelluksen avulla. Etämittauksen ideana on hoitotasapainon kehittäminen, terveyspalveluiden tehostaminen ja turvallinen kotona selviytyminen. Kustannussäästöt ovat ilmeiset. Pienistä alueellisista piloteista on vain päästävä pikaisesti valtakunnallisiin palvelumalleihin.

Hankintalain mahdollisuudet käyttöön

Vastikään uudistettu hankintalaki on hyvä pohja julkisen ja yksityisen sektorin toimivalle yhteistyölle. Mutta hyväkään laki ei toimi, jos sen tavoitteet eivät näy käytännössä. Kuntien ja tulevan maakuntahallinnon hankinnoista vastaavat ovat tässä avainasemassa. Heidän on ymmärrettävä uuden hankintalain tarjoamat mahdollisuudet ja osattava hyödyntää niitä. Kunnille ja maakunnille tulisikin asettaa tavoitteet ja kannusteet hankintalain suomien mahdollisuuksien täysimääräiseen soveltamiseen.

Julkiset hankinnat ovat vuositasolla noin 35 miljardia euroa. Jos tästä summasta esimerkiksi 5 prosenttia suunnattaisiin innovatiivisiin hankintoihin, se uudistaisi merkittävästi suomalaista palvelutuotantoa ja toisi samalla uuden elementin uudistusta kaipaavalle innovaatiopolitiikalle. Kotimaisille tuotteille ja palvelukonsepteille syntyisi samalla hyviä referenssejä ja uusia mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun.

Kunta- ja maakuntapäättäjien osaaminen ja taidot korostuvat jatkossa entistä enemmän, kun kuntien palvelutuotannossa siirrytään mutusta faktoihin. Uskalletaan siis antaa tilaa reilulle kilpailulle ja aito mahdollisuus julkisen ja yksityisen sektorin toimivalle kumppanuudelle.

Riitta Varpe
Toimitusjohtaja 
PALTA

CASE: TOUHULA LIIKUNTAPÄIVÄKODIT

Yksityiset päiväkodit täydentävät kuntien varhaiskasvatuspalveluita. Touhula on erikoistunut uudenlaisiin tilaratkaisuihin ja liikuntapainotteisuuteen. Pääosin palvelusetelimallin pohjalta toimivia Touhula-päiväkoteja on jo 35 kunnassa.

EK ohjeistaa: Mitä yritysten tulee tietää uudistetusta hankintalaista

Uusi, pitkään valmisteltu hankintalaki astui voimaan 1.1.2017. Sitä sovelletaan tänä vuonna alkaneisiin kilpailutuksiin. Vuoden 2016 puolella alkanut kilpailutus viedään loppuun asti vanhoilla säännöillä.

Hankintalailla säännellään peräti 35 miljardin euron vuotuisesta julkisten varojen käytöstä. Verovarojen käytön tehostamisen lisäksi lailla on erityistä merkitystä kaikille niille yrityksille, joille julkinen sektori on merkittävä asiakas. Laki luo hankinnoille menettelysäännöt, mutta ei jatkossakaan määrää siitä, mitä tai millaista pitää ostaa.

– Vaikka uusi hankintalaki toi mukanaan joukon uudistuksia, niin isossa kuvassa julkisten hankintojen maailma ei mene uusiksi. Jatkossakin hankinnoista ilmoitetaan julkisesti, tarjoukset pyydetään määräajassa, valintaperusteet ja keskeiset ehdot kerrotaan etukäteen, valinnasta tehdään kirjallinen päätös ja siitä on mahdollista valittaa, kertoo EK:n yrityslainsäädännön asiantuntija Jukka Lehtonen.

– Sääntelyä on pyritty yksinkertaistamaan etenkin kansallisissa hankinnoissa. Tuotteiden ympäristöominaisuuksille ja sosiaalisille kriteereille annetaan yhä enemmän painoarvoa. Sääntelyn noudattamisen valvontaa tehostetaan. Viranomaisten sidosyksiköiden markkinoille menoa on rajoitettu entisestä. Joustonvaraa on lisätty, ja joitakin uusia hankintamenettelyjäkin on saatu.

EK kokosi hankintalaista kattavan ohjeistuksen yrityksille.

Elinkeinoelämän keskusliitto / Blogi

Mainettaan paremman hankintalain mahdollisuudet hyödynnettävä kunnissa

Senkin jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille, kunnat tekevät paljon ostoksia verovaroilla. Lapsia kasvatetaan ja koulutetaan. Tarvitaan rakennuksia, välineitä, opettajia ja hoitajia. Tehdään teitä ja puistoja, tarjotaan asukkaille kulttuuria ja liikuntaa. Huolehditaan vesi- ja ruokahuollosta, viedään jätteet pois. Kunta hankkii myös tulevaisuudessa jos jonkinlaista tavaraa, palvelua ja rakennusurakkaa.

Hankintalaki kuuluu siis jatkossakin kuntaostajan työkalupakkiin. Osaavan ostajan käsissä se ei ole järkevän toiminnan este, vaan päinvastoin auttaa tekemään hyviä ostoksia kuntalaisten hyväksi.

Onkohan mikään muu laki saanut osakseen yhtä paljon perusteetonta kritiikkiä! Jos koulussa on pahaa ruokaa, se on hankintalain vika. Samoin se, jos vanhainkodissa joutuu liian aikaisin nukkumaan, tai jos vammaisen henkilön omaista ei kuulla riittävästi hoidon suunnittelussa. Hankintalain syytä on sekin, jos konttorituoli hajoaa ensimmäisenä päivänä tai internet-yhteys jumittaa.

Näin, vaikka hankintalaki ei määrää oikeastaan mitään muuta, kuin että ole syrjimätön ja tasapuolinen, kun valitset keneltä ostat – käytä yhteisiä verovarojamme vastuullisesti! Laki ei uudistuksen jälkeenkään määrää, mitä ja millaista pitäisi ostaa, sen päättää jatkossakin kunta itse. On erikoinen ajatus, että hankintalain kahleista vapauttaminen tekisi yhtäkkiä hankkijasta superosaajan, joka tekisi aina täydellisiä ostoksia ja saisi ne puoli-ilmaiseksi.

Olisiko kuitenkin niin, että kaikki lähtee hankintaosaamisesta. Siinä laki ei voi paljoa auttaa. Kunnan on ostajana ymmärrettävä tarkkaan, mitä se tarvitsee. Mitä kaikkea ostettavan palvelun on sisällettävä, jotta kuntalaisten tarpeet täyttyvät? Mitä sen ei tarvitse sisältää, jotta niukkoja verovaroja ei käytetä turhaan?

Tässä yritykset voivat toki auttaa, ja uusi hankintalaki korostaakin vuoropuhelun merkitystä. Kunta saa, ja sen kannattaakin kilpailutukseen valmistautuessaan keskustella potentiaalisten tarjoajien kanssa siitä, miten käsillä oleva tarve parhaiten tyydytettäisiin. Tietenkään kunnan ei pidä seurustella vain yhden yrityksen kanssa, tai niellä sellaisenaan kaikkia ehdotuksia, mutta keskustelu auttaa varmasti kuntaostajaa ymmärtämään tarjolla olevia vaihtoehtoja. Aiottu tavarahankinta voi muuttua palveluhankinnaksi, fyysinen digitaaliseksi, 8-16 palvelu 24/7-palveluksi. Innovaatiot tuppaavat syntymään useammin yrityksissä kuin kunnanvirastossa.

Niin ja se ainiaan vellova keskustelu julkisesta hankkijasta, joka ostaa vain halvinta, laadusta piittaamatta. Ei sellaista hankkijaa liene oikeasti olemassakaan. On helppo yhtyä toiveeseen, että kunnissa korostetaan myös hankinnan laatua, mutta niin kunnat jo tekevätkin, paljon useammin kuin ulkopuolinen tajuaakaan. Vaikka tarjousvertailussa painottuisivat eurot, on kunta saattanut asettaa riman hyvinkin korkealle jo kilpailutuksen aiemmissa vaiheissa. Voi olla, ettei tarjoajaksi pääse kuin kaikkein parhaat yritykset, ja heiltä kelpuutetaan mukaan vain laadukkaimmat ratkaisut.

Taitaakin olla niin, että kuten hankintalaki, myös kuntaostaja on paljon mainettaan parempi. Tulevaisuuden kunnissa on rohkeasti hyödynnettävä entistä mahdollistavamman hankintalain tarjoamat mahdollisuudet laadukkaisiin, innovatiivisiin ja kustannustehokkaisiin hankintoihin.

Jukka Lehtonen
Kilpailupolitiikan ja julkisten hankintojen asiantuntija
EK

KUNTA-
RANKING

Seinäjoen, Turun ja Hämeenlinnan seudut Suomen parhaat alueet yrityksille